Minun CrossFit Iisalmi: Eppu Jääskeläinen

Ajanvarauskalenteri

Moi, olen iisalmelainen perheellinen 34-vuotias mies. Olen pitkään työskennellyt haasteellisesti käyttäytyvien ja psyykkisesti oireilevien nuorten parissa. Viimeiset vuodet olen vaikuttanut koulumaailmassa. Olen nauttinut työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, mutta fyysistä kuormitusta siinä ei tule. Olen aina harrastanut liikkumista tosissaan ja vähemmän tosissaan. Kaikki liikunnallinen toiminta on ollut keino purkaa tiedostamatonta ja tiedostettua stressiä, mutta ennen kaikkea siitä on saanut hyvää oloa niin psyykkisellä kuin fyysisellä tasolla oman hyvinvoinnin näkökulmasta. Se on ollut elintärkeää myös työssäjaksamiselle. Itsensä voittaminen tavalla tai toisella on aina kuulunut jostain syystä mentaliteettiini. Olen aika rento kaveri treeneissä, mutta kun viivalle päästään, niin kilpailuvietti ottaa vallan. Monenlaiset joukkuepelit ovat kuuluneet omaan elämänkulkuun; jalkapallo, lentopallo ja salibandy jne. Lisäksi olen kokeillut ja harrastanut kaikkea painista yleisurheiluun. Perhettä perustaessa joukkuepelit jäivät aikataulusyistä. Liikuntamuodoiksi valikoitui vuoden 2010 jälkeen täysin yksilölajit, joita pystyin harrastamaan paljon joustavammin kuin joukkuepelejä. Keskityin triathloniin ja juoksemiseen, erityisesti polkujuoksuun puolimaratoneista ultriin. Myös pitkiä Multisport-kisoja olen kiertänyt pitkin Suomea. Maksimihapenotto ja –voimatreeneihin lisää haastetta on tuonut rasitusastma, mutta haitat olen saanut minimoitua hyvällä hoitotasapainoilla. Toissa vuonna alkaneet polvikivut keskeyttivät säännöllisen triathlon- ja juoksuharrastamisen. Multisport-kisoihin olen edelleen osallistunut joka vuosi, sillä siinä on monia lajeja sopivassa suhteessa samassa paketissa. Kaikkea tätä olen harrastellut vain jokamies-tasolla. Itselläni ei ole missään vaiheessa ollut selkeää treeniohjelmaa, jota olisin noudattanut. Oman ajan ja jaksamisen raameissa olen puuhaillut siis kaikenlaista.

Viimeisten vuosien aikana lihaskuntoharjoittelu unohtui täysin. Se vaivasi mieltä ja haittasi selkeästi kroppaa rasitusvaivoineen sekä itseni kehittämistä. Jotakin oli tehtävä. Aiemmat omat salikokemukset olivat jääneet kokeiluiksi. Yksin treenaaminen on omalla tavallaan helppoa, mutta motivaatiota sille ei ole löytynyt ikinä muutamaa kuukautta pidempään. Myös ajankäyttö on alkanut olla kortilla perhesyistä. Ei ollut enää mahdollista lähteä milloin vain treenaamaan moneksi tunniksi. Elopainoakin on kertynyt 10 kiloa lisää triathlon- ja juoksuvuosista. 

Siispä…miten voitan itsesi siten, että aikaa kuluisi vähemmän ja samalla saisin lihaskuntoa nostettua? Sattumalta syksyllä 2019 huomasin somesta, että Iisalmeen perustetaan uusi kuntosali. Eikä mikä tahansa kuntosali, vaan CrossFit-Sali. Olin kuullut entiseltä työkaveriltani CrossFit:stä pelkästään hyvää. Olin myös silmäillyt CrossFit-aiheisia kirjoja. Tämäkö voisi olla vastaus toiveisiini? En miettinyt On-Ramp –kurssille ilmoittautumista pitkään. Sain sovittua On-Rampin aikataulut kalenteriin ja eikun menoksi. Sain pikkuveljenikin houkuteltua mukaan. Jo heti ensimmäisillä viikoilla huomasin, miten kurssin yhteisöllisyys alkoi muodostua. Osa syynä tähän oli treenaajien innostus ja motivaatio, mutta ennen kaikkea valmennuksen tietotaito ja omistautuneisuus sekä oikeanlainen puskeminen ja tsemppaaminen treeneihin. Valmentaja Ville Huttuselta löytyi aina takataskustaan erilaisia liikevariaatiota, jos joku treenaaja ei taipunut johonkin tiettyyn asentoon tai liikeradat eivät antaneet kropassa myöten juuri sillä hetkellä. On-Rampilla havahduin, kuinka tavoitin sen ”itsensä voittamisen” fiiliksen 60 minuutin treenin aikana…tai itse asiassa päätreenin aikana, joka saattaa lyhyimmillään kestää vain hetken. Ja parasta on ollut se, ettei ole tarvinnut kellekään muulle pärjätä, vaan saanut tehdä täysin oman suorituksen omilla painoilla omaan tahtiin. CrossFit-yhteisö on antanut suorituksiin lisää tsemppiä ja olen saanut itsestäni irti enemmän kuin koskaan. Kun huomaan treenikaverin hikoilevan ja ähkivän yhtä lailla vieressä, niin se antaa omanlaisensa piristysruiskeen omaan tekemiseen. Valmentajan tarkkaavaisuus ja läsnäolo on ollut myös merkittävässä roolissa myös siinä, että liikesarjat tehdään oikein rikkomatta paikkoja. CrossFit on erittäin monipuolinen laji. Eri tekniikoita täytyy opetella paljon, mikä vaatii valmentajalta perehtyneisyyttä ja myös treenaajien rohkaisemista, mutta myös tietynlaisen innokkuuden jarruttelemista. Uusien tekniikoiden huolellisella opettelulla olen saanut paljon parempia tuloksia. WODien alettua salin yhteisöllisyys puhkesi niin sanotusti kukkaan. On ollut hienoa jakaa treenikokemuksia treeneissä ja porukan kanssa on myös lätisty kaikkea muutakin maan taivaan väliltä. Salilta olen saanut uusia kavereita, joiden kanssa on sovittu omatoimitreenejä salin ulkopuolellekin. Omia treenejä on voinut jakaa yhteiseen someryhmään ja sieltä on tullut kannustusta. WODien monipuolisuus on yllättänyt minut täysin. Samoja WODeja en ole tehnyt kovinkaan monta kahdeksan kuukauden aikana. Huomioiden, että olen kuitenkin käynyt treenaamassa 2-4 kertaa viikossa. WODconnectin kautta on ollut helppo käydä ilmoittautumassa treeneihin ennakkoon oman aikataulun mukaisesti. Salilla on voinut käydä tekemässä omatoimitreenejä klo 05-23, mikä on ollut itselleni hyvä vaihtoehto kiireisille viikoille. Ja erityisesti vallitsevan koronaepidemian aikaan eli salin lockdownin aikana treenit pyörivät hienosti WODconnectin kautta videoklipein. Tämän lisäksi monenlaisia itsensä kehittämisen treeniohjelmia annettiin jakoon selkeine ohjeineen. Kaikki treenit ovat siis sovellettavissa myös kotona!

CrossFit tyydyttää täysin tarpeeni liikunnan saralla tällä hetkellä ja aikaakaan ei mene tunteja päivässä. Lihaskunnon kehittäminen on ollut hyvin aiheellista ja ajankohtaista itselleni, sillä monen kestävyysharjoitteluvuoden jälkeen lihaskuntoni heikkous tuli todella yllätyksenä. Olen pystynyt treenaamaan täysin ilman kipuja. Joskus jos on vihlaissut jotakin paikkaa, niin en ole keskittynyt täysin oikeaan tekniikkaan ja liikerataan. Joskus treenit ovat tuntuneet aivan päättömiltä ja niin raskailta, että treenin keskeyttäminen on tullut mieleen, mutta jollain ihmeen kaupalla niistä on selvinnyt valmentajan tsempillä ja yhteisön voimalla, mutta myös omalla periksi antamattomuudella. Ja suoriutuminen sellaisesta tuskasta vasta motivoikin jatkamaan harrastusta, kun huomaa mihin sitä on pystynyt.

Kehitystä On-Rampilta on tullut hurjasti. Tulokset ovat nousseet joka saralla. Keväällä 2020 olen pystynyt juoksemaan samoja vauhteja, mitä triathlonin ja juoksuvuosien aikoina ja muutenkin olo on ollut paljon virkeämpi eikä samanlaisia lihasjumeja ole ollut kropassa mitä aikaisemmin. Vanha sanonta pitää kutinsa: ”sillä se lähtee, millä on tullutkin”, nimittäin lihaskipu. Painoon ei ole tullut muutosta viime syksyn jälkeen, mutta laadukkaampaa lihaa on tullut kroppaan, minkä huomaa ja tuntee nahoissaan. Kävin ensimmäisessä kehonkoostumusmittauksessa kevään lopuksi ja lihastasapainot olivat erinomaisella tasolla. Mittaustulokset motivoivat CrossFit:n jatkamista ja itseni kehittämistä. CrossFit tukee kokonaisvaltaisesti myös aiempia harrastuksia; juoksua ja multisportteja.

Lopuksi voin vain sanoa, että CrossFit on vienyt mukanaan ja sen tarjoama valmennus ja yhteisö tarjoavat rajalliseen harrastusaikaani kaiken mitä olen toivonutkin!

Jaa artikkeli